Siirry sivun sisältöön Avut CSS HTML JavaScript Kotisivu

Pieni verkkojulkaisupainotteinen Internet-sanasto

A  B  C  D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P Q  R S  T  U  V  W  X Y Z Å Ä Ö

Käytä hyväksesi myös selaimen tekstihakutoimintoa .

A
absoluuttinen osoite
absoluuttinen URL
absoluuttinen viittaus

Internet-resurssin viittaussijainnista riippumaton osoite, joka alkaa aina protokollalla. Tyypillisessä absoluuttisessa osoitteessa on kolme osaa:

  1. Sen tavan nimi (protokolla), jota käytetään resurssin saavuttamiseksi.
  2. Palvelinkoneen nimi, jossa resurssi on.
  3. Resurssin oma nimi ja sen sijainti palvelinkoneella.

Esim. tämän sivun absoluuttinen URL on http://weppipakki.com/avut/tekstit/glossary.htm, joka siis voidaan lukea seuraavasti:

  1. käytetään HTTP-pyyntöä
  2. haetaan palvelinkone nimeltään weppipakki.com
  3. kysytään avut-hakemiston tekstit-alihakemistosta
  4. dokumenttia nimeltä glossary.htm

Vrt. suhteelliseen osoitteeseen.

ADSL

(Asymmetric Digital Subscriber Line) Nopea puhelinverkkoja hyödyntävä tiedonsiirtoteknologia.

aakkosnumeerinen merkki
alfanumeerinen merkki

Kirjain- tai numeromerkki. Yleensä vain A-Z, a-z ja 0-9 käsitetään alfanumeerisina merkkeinä, mutta joissakin yhteyksissä myös muut kirjaimet, tai välimerkit käyvät.

ankkuri

(anchor) Alue hypertekstissä, joka on merkitty linkin lähteeksi tai kohteeksi.

anonyymi FTP

(Anonymous File Transfer Protocol) Käytäntö joka mahdollistaa kaikille halukkaille nopean ja mutkattoman kirjautumisen FTP-palvelimelle. Yleensä kirjautuminen muodostuu käyttäjänimestä anonymous, sekä käyttäjän sähköpostiosoitteesta, joka korvaa salasanan.

applet

Yleensä varsin pieni, sekä oikeuksiltaan rajoitettu Java-kielellä tehty ohjelma, joka voidaan upottaa HTML-dokumenttiin.

archie

(Internet Archive Listing Service) FTP-palvelimien hakemistolistauksien tietokanta-arkisto. Archie on hakupalvelu, joka kohdistuu tiedostojen (ja hakemistojen) nimiin eikä tiedostojen sisältöön, joten sen käyttö on vihkiytymättömälle hankalaa.

ASCII

(American Standard Code for Information Interchange) Tietokoneiden merkkikoodisto. Puhekielessä ASCII-teksti tarkoittaa pelkästään tekstiä sisältäviä tiedostoja.

asiakas

(client) Tietokone, työasema, tai pääte, jolla kyetään ajamaan asiakasohjelmia. Esim. PC, Macintosh ja Amiga ovat mahdollisia asiakkaita.

asiakasohjelma

(client software, user agent) Sovellus, joka ottaa yhteyden palvelimeen ja esittää käyttäjälle palvelimelta saadun tiedon. Asiakasohjelmia on moneen tarkoitukseen ja ympäristöön. Tyypillisiä asiakasohjelmia ovat Web-selaimet ja joissakin yhteyksissä myös selainten ohjelmalliset apuvälineet, FTP-ohjelmat ja NEWS-lukijat.

ASP

(Active Server Pages) Palvelinpuolen teknologia, jossa käytetään komentosarjoja HTML-dokumenttien generoimiseen.

attribuutti

Elementtiä koskeva lisämääritys, joka muodostuu attribuuttinimestä ja sille annetusta arvosta. Lisätietoja attribuuteista.

B
bookmark

Käyttäjän viite johonkin hypermediaresurssiin. Selaimet sallivat näiden otsikosta ja URL-osoitteesta muodostuvien viitteiden muokkaamisen ja tallentamisen myöhempää käyttöä varten. MS Internet Explorerissa niitä kutsutaan "suosikeiksi" (favorites).

boottaus

Tietokoneen uudelleenkäynnistys. Joskus uusien ohjelmien asennus vaatii "boottauksen", mutta sitä käytetään usein myös käyttöjärjestelmän tai ohjelmien häiriötilan laukaisemiseen.

bps

(bits per second) Modeemien teoreettinen tiedonsiirtonopeus ilmaistaan bittien määränä sekunneissa, esim. 28,800 bps.

bugi

(bug) Ongelmia aiheuttava virhe tietokoneohjelman koodissa. Bugit voivat aiheuttaa monenlaisia ongelmia, aina ohjelman ailahtelevasta käyttäytymisestä käyttöjärjestelmän kaatumiseen asti.

C
cache

Välimuisti. Muistinhallintatekniikka, joka on suunniteltu nopeuttamaan tiedon kulkua. Cache voi olla asiakasohjelman ja/tai palvelimen hallitsemaa. Cachen avulla tieto pyritään hakemaan aina mahdollisimman läheltä. Saavutettu nopeushyöty on usein todella suuri.

careware

Ohjelmien jakelumuoto. Careware-ohjelmasta tekijä ei tahdo itselleen korvausta, mutta ohjelman käyttäjää kehotetaan jonkinlaiseen hyväntekeväisyyteen.

CERN

(Conseil Européen pour la Recherche Nucleaire) Eurooppalainen hiukkasfysiikan tutkimuslaitos Sveitsissä, jossa WWW on saanut alkunsa.

CGI

(Common Gateway Interface) Standardi, jonka kautta HTTP-palvelimella ajetaan ulkoisia ohjelmia.

cgi-bin

Yleisin hakemistonimi, jota käytetään CGI-ohjelmien tai -scriptien tallentamiseen.

chat

Mikä tahansa systeemi, joka mahdollistaa kirjautuneiden käyttäjien reaaliaikaisen kommunikoinnin näppäimistön avulla. Tunnettuja chat-systeemejä ovat IRC ja ICQ.

cookie

(keksi, eväste) Pieni palvelimen lähettämä ja asiakasohjelman tallentama tekstitiedosto, joka voi sisältää monenlaista tietoa asiakkaasta. Nykyiset asiakasohjelmat voidaan asettaa käsittelemään eri lailla eri tyyppisiä evästeitä. Tyypillisesti esim. rekisteröitymistä, ostoskoria ja käyttäjän asetuksia sisältäviä tietoja säilytetään evästeissä.

CSS

(Cascading Style Sheets) CSS on tekniikka, joka mahdollistaa esitysmääritysten, eli tyylien lisäämisen HTML-dokumentteihin. CSS-määritykset voidaan upottaa suoraan dokumentteihin, ja/tai ne voidaan lukea ulkopuolisista lähteistä.

D
DHTML

(Dynamic HTML) Virallisesti määrittelemätön yleisnimi eri Web-julkaisuun liittyvien tekniikkojen yhteiskäytöstä. Tyypillisesti tyylien manipulointia skripteillä. Katso: mitä on DHTML? ja DHTML-esimerkit.

DNS

(Domain Name System) Nimipalvelu on järjestelmä, jossa hankalat IP-osoitteet (esim. 195.197.34.195) ovat saaneet ihmisläheisemmän muodon, eli aluenimen (domain name, esim. weppipakki.com). Puhekielessä DNS voi myös tarkoittaa itse nimipalvelinta (domain name server), joka tehtävänä on palauttaa asiakkaalle aluenimeä vastaavan koneiden ymmärtämän IP-osoitteen, jolloin vasta mahdollistuu varsinaisen yhteydenotto etäisäntään.

DOM

(Document Object Model) Standardin mukainen, alustasta ja (ohjelmointi)kielestä riippumaton oliomalliliittymä, jonka kautta ohjelmat ja scriptit voivat käsitellä dokumenttien rakennetta, sisältöä ja tyylejä.

download

Tiedostojen "imurointi", eli siirtäminen verkosta omalle koneelle.

DTD

(Document Type Definition) Dokumenttityyppimääritys, josta ilmenee dokumenttityypin rakenne, sekä siinä käytetyt elementit ja attribuutit. Myös versioilmoitus dokumenttien alussa (Document Type Declaration).

E
ECMA

(European Computer Manufacturers Association) Eurooppalaisten tietokonevalmistajien jäsenyhdistys, jonka vastuulla on muun muassa JavaScriptin standardointi (ECMAScript).

editori

Muokkausohjelma. Tyypillisiä editoreita ovat tekstieditorit, kuten Windowsin Muistio, HTML-editorit, kuten Arachnophilia ja kuvaeditorit, kuten MS Photo Editor.

elementti

Merkintäkielen syntaktinen perusrakenne. Web-dokumentit koostuvat elementeistä, joilla määritellään dokumentin looginen rakenne. Tyypillisesti dokumentti koostuu sisäkkäisistä elementeistä.

esityksellinen merkkaus

(Presentational markup) Merkkaus, jonka avulla vaikutetaan dokumentin rakenteen sijaan dokumentin tyylin. Esimerkkejä ovat muiden muassa B- ja I-elementit. Esityksellinen merkkaus tulisi korvata tyyleillä. Vertaa rakenteelliseen merkkaukseen.

extranet

Internetiä ja sen teknologiaa hyödyntävä palvelu, joka ei ole avoin kaikille. Yleensä extranetit kohdennetaan tietyille ryhmille, kuten yrityksen yhteistyökumppaneille, alihankkijoille ja asiakkaille.

F
FAQ

(Frequently Asked Questions) Dokumentti, jossa vastataan usein kysyttyihin kysymyksiin (suomeksi usein VUKK). Esimerkiksi uutisryhmillä ja ohjelmistotuotantoon liittyvillä sivustoilla on usein oma FAQ. Jopa Weppipakillakin on omansa. Mikäli FAQ on olemassa, käyttäjien odotetaan tutustuvan siihen ennen kysymyksien lähettämistä.

freeware

Ohjelmien jakelumuoto. Ohjelmat ovat vapaasti käytettävissä ja usein myös levitettävissä ilman korvausta.

FTP

(File Transfer Protocol) TCP/IP-perheeseen kuuluva tiedostonsiirtokäytäntö. Puhutaan myös FTP-sovelluksista: FTP-asiakasohjelmilla ollaan yhteydessä FTP-palvelimiin, joko kopioidaan tiedostoja (download) palvelimelta, tai siirretään tiedostoja palvelimelle (upload).

G
gopher

Yksinkertainen protokolla ja hierarkkisesti järjestetty valikkopohjainen tiedonjakojärjestelmä. Merkittävin apuväline tiedon etsimiseen ennen WWW:n hakupalveluja.

H
hakukone

(Search engine, search robot, hakupalvelu) Välttämätön tiedon etsintäväline Webissä. Tietoa etsitään antamalla hakusanoja HTML-dokumentissa olevaan lomakkeeseen. Esimerkkejä hakupalveluista ovat: AltaVista, Google ja kotimaisista Ihmemaa. Hakukoneet voivat olla myös sivustokohtaisia tai tiettyyn aiheeseen liittyviä.

hit

Web-yhteydessä yksittäinen resurssipyyntö asiakasohjelmalta palvelinohjelmalle. Ihan tavallinen HTML-dokumentin pyyntö voi käsittää yhdestä- aina useaan kymmeneen hittiin, riippuen dokumentin sisältämistä viittauksista esim. kuva-, tyyli- ja scriptitiedostoihin. Hiteistä saatavaan tietoon on suhtauduttava varauksella, sillä hitit eivät välttämättä anna luotettavaa tietoa sivuston suosioista tai palvelimen kuormituksesta.

HTML

(Hypertext Markup Language) WWW-sivujen, eli HTML-dokumenttien tekoon käytetty merkintäkieli. HTML-tiedostot koostuvat pelkästä tekstistä ja niiden tiedostotarkentimina on useimmiten htm tai html. Myös HTML- ja XHTML-tiedostojen dokumenttielementti.

HTTP

(Hypertext Transport Protocol) Maailman laajuisen verkon (WWW) tiedonsiirtoprotokolla.

hypermedia

Hypertekstin ja multimedian yhdistelmä.

hyperteksti

Hyperteksti mahdollistaa nopean siirtymisen tekstistä tai dokumentista toiseen aktivoimalla linkkejä tekstissä. Hypertekstiä voivat sisältää esimerkiksi HTML-dokumentit ja Windowsin ohjetiedostot.

I
imurointi

(Download) Tiedostojen kopiointia palvelimelta asiakaskoneelle tai yleensäkin verkon kautta kopiointia.

internet

(pienellä alkukirjaimella) Kahden tai useamman verkon yhdistelmä.

Internet

(isolla alkukirjaimella) Kansainvälinen satojen miljoonien käyttäjien verkkojen verkko.

Internet Explorer

(IE) Microsoftin Web-selain.

Internet Information Services

(IIS) Microsoftin palvelinohjelmisto.

intranet

Ulkopuolisilta suljettu, yleensä jonkun organisaation sisäinen tietoverkko, jossa käytetään Internet-teknologiaa.

IP-osoite

Internetiin kytkeytyneen tietokoneen internet-protokollan (IP) mukainen osoite. Osoitteiden on oltava uniikkeja, eli jokaisella solmulla on oltava oma osoitteensa. IP-osoite voidaan kuitenkin määritellä myös dynaamisesti, jolloin palvelin jakaa osoitteita yksittäisille työasemille aina tarvittaessa. Tällöin esim. modeemiyhteyden päässä oleva kotitietokone ei varaa itselleen turhaan osoitetta, vaan saa sellaisen ottaessaan yhteyden palvelimeen. Katso myös DNS.

IRC

(Internet Relay Chat) Etenkin nuorison suosima reaaliaikainen näppäimistön välityksellä tapahtuva keskustelu. Keskustelualueet rajoittuvat kanaviin (channels), jotka yleensä muodostuvat jonkun aiheen tai yhteisön ympärille.

ISO-8859-1
ISO-Latin-1
Merkistö, joka on suunniteltu kattamaan länsi- ja pohjoiseurooppalaiset kielet. Sisältää muunmuassa meille tärkeät skandinaaviset merkit.
IT

(Information Technology) Tietotekniikka.

J
Java

Alustasta riippumaton olio-ohjelmointikieli. Ei tule sekoittaa JavaScriptiin.

JavaScript

Useimpien Web-selainten suoraan tukema olio-ohjelmointikieli. Lisätietoja johdannosta JavaScriptin käyttöön Web-sivuilla.

K
kaskadi (Cascade)

Eri tyylimäärityksien (Cascading Style Sheets) välinen yhteistoiminta.

kehyssivu

(Frameset) Dokumentti, joka jakaa selaimen työalueen kehyksiksi (frames) kutsuttuihin osa-alueisiin. Kehyksien avulla siis mahdollistuu useamman sivun esittäminen samanaikaisesti selaimen työalueella.

kommentti

(Comment) Ihmisen luettavaksi tarkoitettua tekstiä koodin seassa. Kommentit ovat koodin tekijän merkintöjä, jotka selkeyttävät tai selittävät koodia, sekä tekijälle itselleen, että mahdollisille ulkopuolisille koodin päivittäjille. Kommentoinnin päätarkoitus on säästää työtunteja, mutta myös jotkut ohjelmat voivat käyttää kommentteja hyväkseen. Lisätietoa (X)HTML-kommenttien syntaksista.

kotisivu

(Homepage) Yksittäinen HTML-dokumentti tai kokonaisen sivuston aloitussivu. Monikkomuodossa sillä tarkoitetaan jonkun tahon monesta dokumentista koostuvaa sivustokokonaisuutta.

kuuma alue

(Hot spot) HTML-dokumentin osa, joka toimii linkkinä. Tekstiä tai kuvia (tai osia niistä) voidaan määritellä kuumiksi alueiksi.

kuvakartta

(Image map) Kuva joka on merkattu linkiksi siten että se sisältää useamman linkkikohteen. Kuva on siis jaettu alueiksi ja eri alueen aktivointi johtaa erilaisiin tuloksiin. Kuvakartat jakautuvat kahteen luokkaan: palvelinpuolen karttoihin, joissa hyperlinkin kohde selviää vasta kun osoittimen koordinaatit on välitetty palvelimelle ja asiakaspuolen karttoihin, joissa kuvan koordinaatit on koodattu HTML-dokumenttiin, jolloin hyperlinkin kohde jää asiakasohjelman selvitettäväksi.

kämmenmikro (Personal Digital Assistant)

Kannettava tietokone, jossa on pieni näyttö ja johon voidaan syöttää tietoa useilla eri tavoilla. Yleensä kämmenmikroa käytetään henkilökohtaisen tiedon käsittelyyn, kuten kalenterin, yhteystietojen ja sähköpostin ylläpitoon, sekä Web-surffailuun.

käytettävyys

(Usability) Käytettävyydellä määritellään käyttöliittymän, esimerkiksi Web-sivun helppokäyttöisyyden laatua.

L
lause

(Statement) Ohjelmointitermi, katso lauseet JavaScriptin alkeista.

lauseke

(Expression) Ohjelmointitermi, katso lausekkeet JavaScriptin alkeista.

leikepöytä

(Clipboard) Tilapäinen muistialue, johon voidaan siirtää väliaikaista tietoa muokkauksen ajaksi, tai välitettäväksi ohjelmasta toiseen. Perustoiminnot ovat valitun tiedon kopiointi leikepöydälle ja tämän tiedon liittäminen leikepöydältä valittuun kohtaan, tai aktiivisen valinnan tilalle.

linkki

Osa hyperdokumenttia, joka toimii yhteytenä johonkin määriteltyyn resurssiin. Useimmiten linkin aktivoiminen noutaa meille uuden HTML-dokumentin, mutta linkeillä voidaan viitata Internetin kaikkiin resursseihin.

M
merkkijono

(String) Ohjelmointitermi, katso merkkijonot JavaScriptin alkeista.

MIME

(Multipurpose Internet Mail Extensions) Tiedonsiirtostandardi, joka mahdollistaa erilaisten ei tekstistä koostuvien tiedostomuotojen siirtämisen Internetissä. Lähtevät tiedostot koodataan siirron ajaksi tekstiksi ja saavuttuaan dekoodataan takaisin alkuperäiseen muotoonsa. Puhutaan myös tiedostojen sisältötyypeistä, tietotyypeistä ja mediatyypeistä. Kts. lisätietoja mediatyypeistä, erityisesti Webissä.

modeemi

Puhelinverkkoa hyödyntävä laite, joka mahdollistaa etäyhteyden tietokoneiden välillä.

Mosaic

NCSA:n (National Center for Supercomputing Applications) kehittämä ensimmäinen graafinen selain, joka oli pitkään selainten standardi.

multimedia

Erilaisten medioiden, kuten kuvan ja äänen yhdistäminen (tietokoneiden avulla).

muuttuja

(Variable) Ohjelmointitermi, katso muuttujat JavaScriptin alkeista.

N
nettiketti

(netiquette, eli Net etiquette) Yleiset Internetin käyttäytymissäännöt, joiden tarkoituksena on toisten huomioiminen.

NEWS

(USENET newsgroups) Internetin palvelu, joka sijoittuu johonkin chatin ja sähköpostin välimaastoon. Kyse on eräänlaisesta sähköisestä ilmoitustaulusta tai toimittamattomasta yleisönosastosta, jossa viestit ovat artikkeleita, joiden sisällöllä tai koolla ei ole (periaatteessa) rajoituksia. Keskusteluryhmät ("nyysit") muotoutuvat yleensä hierarkkisesti tietyn aiheen ympärille ja tarvittaessa uusia ryhmiä ja alaryhmiä voidaan perustaa. Kaikki nyyseistä: Jukka Korpelan Nyysiopaassa.

news reader

"Uutisten lukijat" eivät ole ainoastaan lukuohjelmia, vaan NEWS-asiakasohjelmia, joilla myös kirjoitetaan artikkeleita ryhmiin.

NNTP

(Network News Transport Protocol) USENET:n tiedonsiirtoprotokolla.

O
Opera

Norjalainen selaimien ja Internet-ohjelmistojen valmistaja.

P
paketti

(Packet) Verkossa liikkuva data pilkotaan paketeiksi kutsuttuihin yksikköihin.

palvelin

(Server) Ohjelma, jonka rooli on vastaanottaa ja käsitellä asiakkaiden pyyntöjä. Yleisesti kuitenkin palvelimella tarkoitetaan tietokonetta, jossa ajetaan palvelinohjelmia.

parametri

Lisämääritys.

PING

(Packet InterNet Groper) Ohjelmallinen verkkotyökalu yhteyksien testaamiseen.

pistenäyttö

(Braille display) Pistenäytössä pistekuviot laskevat ja nousevat niin että tuloksena on rivi jatkuvasti muuttuvaa pistekirjoitusta, jota näkövammaiset voivat lukea sormenpäillään.

plug-in

Erilaisten tiedostomuotojen käsittelemiseen tarvittava selaimen lisäohjelma, joka on usein erikseen asennettava.

polku

(Path) URL:n osa, joka määrää tiedoston sijainnin hakemistorakenteessa.

portti

Palvelinohjelman käyttämä liittymä ulkomaailmaan. Jokaisella palvelulla on oltava oma (numeroitu) porttinsa, johon asiakasohjelma ottaa yhteyden. Yleisiä porttiosoitteita ovat muunmuassa FTP:n portti 21 ja HTTP:n portti 80.

protokolla

Protokollalla tarkoitetaan yhteyskäytäntöä, jolla määritetään välttämättömät säännöt siitä miten tieto tulee lähettää ja vastaanottaa. Protokollia voidaan ajatella "kielinä, joita tietokoneet puhuvat" ja, joista on sovittava etukäteen, jotta tultaisiin ymmärretyksi. Yhteisen protokollan ansiosta mitä erilaisemmat (ennen yhteensopimattomat) laitteistot pystyvät kommunikoimaan keskenään.

pääteyhteys

TELNET-protokollaa käyttävä merkkipohjainen yhteys tietokoneesta toiseen.

Q
R
rakenteellinen merkkaus

(Structural markup) Merkkaus, jonka avulla määritetään dokumentin rakenne. Esimerkkejä ovat muiden muassa EM- ja H1-elementit. Rakenteellinen dokumentti muodostuu hierarkkisista elementeistä, joiden tehtävänä on ilmaista sisällön loogisia suhteita. Vertaa esitykselliseen merkkaukseen.

ruudunlukuohjelma

(Screen reader) Näkövammaisten käyttämä ohjelma, joka lukee ruudun tekstisisällön ääneen.

S
selain

(Browser) Selaimet ovat WWW:n asiakasohjelmia, eli niillä hyödynnetään WWW:n resursseja "selaamalla" HTML-dokumentteja.

SGML

(Standard Generalized Markup Language) Merkkauskielien (kuten HTML) kuvauskieli.

shareware

Ohjelmien jakomuoto. Shareware-ohjelmat perustuvat vapaaseen levitykseen "kokeile ennen ostoa" -periaatteella. Jotkut shareware-ohjelmat ovat toiminnaltaan rajoitettuja ("crippleware", joko jotkut ominaisuudet eivät toimi ollenkaan tai ne lakkaavat toimimasta tietyn aikajakson jälkeen; "nagware", muistuttavat jatkuvasti siitä, ettei ohjelmaa ole rekisteröity).

skripti
skriptikieli

(script, scripting language) Tulkattavaa ohjelmakoodia. Verkkoviestintään liittyviä skriptikieliä ovat muunmuassa JavaScript, Perl, PHP ja ASP.

solmu

(Node) Jokainen yksittäinen HTML- tai XML-dokumentin osa johon voidaan viitata oliomalliliittymällä.

Osoitteellinen tietokoneverkon laite.

streaming

Yleisnimitys protokollista ja ohjelmista koostuvalle teknologialle, jonka avulla kuvasta ja äänestä koostuvia lähetyksiä voidaan esittää sitä mukaa kuin data siirtyy asiakaspuolelle. (Streaming: moving smoothly and continuously.)

suhteellinen osoite
suhteellinen URL
suhteellinen viittaus

Lyhennetty tapa viitata Internet-resurssiin. Osoite määräytyy suhteessa kantaosoitteeseen. Suhteellisessa linkityksessä protokollaa ja kantaosoitetta ei ilmoiteta, vaan ainoastaan polku kohderesurssiin. Esimerkkejä suhteellisista viittauksista ovat:

  • sivu2.htm, joka viittaa saman hakemiston sivu2.htm -tiedostoon
  • kuvat/loma3.jpg, joka viittaa kuvat-alihakemiston loma3.jpg -tiedostoon
  • ../index.htm, joka viittaa hakemistorakenteessa yhden tason ylöspäin, emohakemiston index.htm -tiedostoon
  • ../../kuvat/smile.gif, joka viittaa hakemistorakenteessa kaksi tasoa ylöspäin, sitten yksi taso alaspäin kuvat-hakemiston smile.gif -tiedostoon
  • /cgi-bin/palaute.pl, joka viittaa sivuston juurihakemistoon, sitten yksi taso alaspäin cgi-bin-hakemiston palaute.pl -tiedostoon (vaatii palvelimen toimiakseen)

Vrt. absoluuttiseen osoitteeseen.

surffaus

Usein päämäärätönkin siirtyminen Web-sivusta (myös TV-kanavasta) toiseen.

suurennusohjelma

(Screen magnifier) Heikkonäköisten käyttämä ohjelma, joka suurentaa osan näytöstä.

T
tag

(tagi, tägi) (X)HTML-elementtien merkitsemismuoto. Tagit erottuvat leipätekstistä kulmasuluista. Sisällöllisillä elementeillä on, sekä alkutagi (esim. <head>), että lopputagi (esim. </head>). Lisää tageista .

TCP/IP

(Transmission Control Protocol over Internet Protocol) TCP/IP on tietoliikenteen siirtokäytäntö ja yleisnimitys protokollaperheelle, joka mahdollistaa tiedonsiirron muunmuassa Internetissä. TCP/IP huolehtii sanomien pilkkomisesta ja kokoamisesta, reittien valinnoista ja perillemenon varmistuksista.

TELNET

Internetin perusprotokolla monenlaisiin komentokehotteisiin hakupalveluihin. Myös tätä protokollaa käyttävä sovellus, joka emuloi etäyhteyksissä päätettä.

tekstivastine

Kuvan, äänen tai multimedian tekstimuotoinen vastine tai vaihtoehtosisältö.

tyylit

(Styles) Tyyleillä määritellään dokumenttien esitystapa, kuten graafinen ulkoasu, ääntyminen tai tulostus. Dokumentteihin vaikuttavia tyylejä voivat luoda joko sisällöntuottajat tai käyttäjät taikka ne voivat olla sisäänrakennettuina selaimiin. Webin tyylikieli on CSS.

U
upload

Tiedostojen siirto asiakkaalta palvelimelle.

URI
URL

(Uniform Resource Identifier, Uniform Resource Locator) URI:lla ja URL:lla ovat Internet-resurssien tunnistamismekanismeja. Jokainen yksittäinen resurssi tarvitsee oman osoitteensa, jotta siihen voidaan viitata. URL (yhdenmukainen resurssin paikannin) on yksi URI:n (yhdenmukainen resurssin tunniste) toteuttamistapa, joka viittaa resurssin sijaintiin palvelimen hakemistorakenteessa. URL voidaan ilmoittaa absoluuttisesti tai suhteellisesti. Lisää aiheesta sivulla: URI ja URL - Web-osoitteiden rakenne.

V
validointi

Prosessi, jossa dokumentin rakenne tarkistetaan suhteessa sen tyyppimääritykseen. Validoinnilla voidaan varmistaa, että dokumentin rakenne on muodollisesti oikea. Katso mitä on validointi?

virus

Ohjelmaluokka, johon kuuluvat ohjelmat etsivät toisia ohjelmia tartuttaakseen ne upottautumalla niihin ja levittääkseen edelleen. Useimmiten virukset on suunniteltu aiheuttamaan haittaa tai jopa huomattavaa vahinkoa. Virukset tarttuvat ihmisten välittämien ohjelmien kautta, muunmuassa saastuneissa disketeissä ja sähköpostiviestien liitteissä. Virustartuntoja ehkäistään ja hoidetaan erillisillä antivirus-ohjelmilla.

VRML

(Virtual Reality Modeling Language) Kolmiulotteisten Web-sivujen standardi kuvauskieli.

W
W3C

(World Wide Web Consortium) Webin kehittämiseen ja yhteisien standardien luomiseen omistautunut organisaatio. Lisätietoja: W3C:n Suomen toimistosta.

WAIS

(Wide Area Information Servers) Hajautettu maailmanlaajuinen tietokantapalvelu, joka koostuu pääasiallisesti tekstipohjaisesta tiedosta.

WWW

(Web, Weppi, W3) World Wide Web, eli hypertekstipohjainen maailmanlaajuinen tiedonjakojärjestelmä. Varsinainen Internet-palvelujen nousukas, joka usein samaistetaan koko Internetiin.

WYSIWYG

(What You See Is What You Get) Yleisnimitys HTML-dokumenttien tekoon tarkoitetulle editorityypille. WYSIWYG-editorit ovat helppokäyttöisiä tekstinkäsittelysovelluksia muistuttavia ohjelmia, jotka periaatteessa mahdollistavat Web-sivujen teon ilman HTML-tuntemusta. Käytännössä tämän luokan editoreita ei ole edes syytä opetella käyttämään, koska niiden taitto-ohjelmatyyppinen lähestymistapa ei sovellu lainkaan semanttiseen verkkojulkaisuun.

X
XHTML

(Extensible Hypertext Markup Language) HTM-kielen uusin versio, joka tekee siitä XML-yhteensopivan. Standardi (XHTML 1.0) tammikuusta 2000 lähtien.

XML

(Extensible Markup Language) SGM-kielen yksinkertaistettu alakieli, jonka päämääränä on mahdollistaa SGML-dokumenttien käyttö WWW:ssä.

Y
Z
ZIP

Tiedostojen pakkausalgoritmi ja tiedostomuoto. ZIP-formaatti on yleisin arkistotiedostotyyppi. ZIP-sovelluksilla pakataan (kompressoidaan) tiedostoja, sekä puretaan (unzip) näitä pakkauksia. Jotkin ohjelmat tukevat pelkästään purkutoimintoa.

Å
Ä
Ö
Viimeinen päivitys: 2006-12-19
Osmo Saarikumpu