Jokaisella Webin yksittäisellä resurssilla on oltava oma osoitteensa, jotta siihen voitaisiin tarvittaessa viitata. Yksittäiseen objektiin, kuten kuvan tai HTML-dokumentin osoite on nimeltään URI (Uniform Resource Identifier - yhdenmukainen resurssin tunniste). Nykyisin puhutaan kuitenkin enemmän alakäsitteestä URL, (Uniform Resource Locator, yhdenmukainen resurssin paikannin), koska tästä resurssin verkko-osoitteeseen viittaavasta käytännöstä on tullut vakio. Käytännössä käsitteet ovat samaa tarkoittavia.
Esimerkkinä käytämme tämän dokumentin osoitetta, joka näyttää seuraavanlaiselta:
http://www.weppipakki.com:80/avut/tekstit/urijaurl.htm
| http: |
Protokollaosuus, joka koostuu käytettävän protokollan nimestä ja sen jälkeen tulevasta kaksoispisteestä. Tässä Webin oletusprotokolla: Hypertext Transport Protocol. |
|---|---|
| // |
Kauttaviivaparilla viitataan palvelimeen. |
| www |
Viitataan Web-palvelimeen (tässä valinnainen osuus). |
| weppipakki |
Ilmaisee rekisteröidyn nimen (yhdessä seuraavan kanssa). |
| com |
Ilmaisee verkkoalueen. |
| :80 |
Kaksoispistettä seuraava numero viittaa palvelimen porttiin. Oletusportti on tuo 80, eli jos porttia ei osoitteessa ilmaista se viittaa siihen. |
| /avut/tekstit/ |
Tämä on polku palvelimella, eli viitataan avut-hakemiston (kansion) tekstit-alihakemistoon. |
| urijaurl.htm |
Ilmaisee resurssin nimen, eli kyseessä on HTML-dokumentti, jonka tekijä on nimennyt tuollaiseksi. |
URL-osoitetta voidaan jatkaa fragmenttitunnisteella, jolla viitataan johonkin Web-dokumentin nimettyyn osaan. Esimerkiksi tämän dokumentin toinen otsikko on nimetty lähdekoodissa seuraavasti:
<h2>
<a name="uor" id="uor">URL-osoitteen rakenne</a>
</h2>Tällaiseen tunnistetietoon voidaan viitata suoraan lisäämällä URL-osoitteen loppuun numeromerkki (#) ja tunniste seuraavasti:
http://www.weppipakki.com:80/avut/tekstit/urijaurl.htm#uor
Tämän osoitteen aktivointi taas pyrkisi ohittamaan asiakasohjelman oletuskäyttäytymisen ja näyttämään dokumentin kyseisen tunnisteen kohdalta.
URL-osoitetta voidaan jatkaa myös kyselyosuudella, jolloin osoitteen loppuun lisätään kysymysmerkki (?), jota seuraa yhtäläisyysmerkillä (=) erotettuja nimi/arvo -pareja, joiden erottimena toimii et-merkki (&). Lopuksi yksinkertainen esimerkki kyselyosuudella varustetusta osoitteesta, josta myös saa aiheesta lisätietoa:
http://fi.wikipedia.org/w/wiki.phtml?title=URI
Edellä käsitellyt osoitteet ovat absoluuttisia, eli yksiselitteisiä. Absoluuttiset osoitteet ovat lähtösijainnista riippumattomia. Web-resursseihin voidaan ja usein kannattaakin (sivuston sisäisesti) viitata suhteellisesti.
Esimerkiksi edellisen linkin viittaus on suhteellinen:
<a
href="glossary.htm#suh">viitata
suhteellisesti</a>
Tässä viitataan saman hakemiston (kansion) tiedoston (glossary.htm) fragmenttitunnisteeseen (id="suh"). Suhteellinen osoite komputoidaan suhteessa kantaosoitteeseen ja ilman erillistä määrittelyä kantaosoite on asiakasohjelman nykyinen (selaimen osoiterivillä näkyvä) osoite.