Siirry sivun sisältöön Avut CSS HTML JavaScript Kotisivu

Mitä on validointi?

Sisällysluettelo

  1. Validoinnin määritelmä ja tarkoitus
  2. Vertaus ohjelmointiin
  3. Validointi oppimisvälineenä
  4. Validiteetin rajoitukset
  5. Validiteetin hyödystä
  6. Miten validoin sivuni?
  7. Mitä validoinnin jälkeen?

Validoinnin määritelmä ja tarkoitus

Tässä dokumentissa validoinnilla tarkoitetaan ohjelmallista prosessia, jossa (X)HTML-dokumentti tarkistetaan suhteessa sen (itse dokumentissa ilmoitettuun) dokumenttityyppimääritykseen. Tarkistuksen ensisijainen tehtävä on paljastaa tekijän tai tekijän käyttämän ohjelman mahdollisesti tekemät syntaksi- ja rakennevirheet, jotta ne voitaisiin korjata ennen dokumentin julkaisua.

Vertaus ohjelmointiin

Validointia voisi verrata ohjelmoinnin koodin eheystarkistuksiin, tai ohjelmakoodin kääntämiseen. Syntaksi- tai rakennevirheitä sisältävä ohjelmakoodi ei läpäisisi tarkistusta, kuten vastaavia virheitä sisältävä (X)HTML-dokumenttikaan ei läpäisisi validointia. Kummassakin tapauksessa tarkistusohjelma osaa viitata lähdekoodin virheen laatuun ja sijaintiin, jolloin virheiden paikallistaminen ja korjaaminen helpottuu.

Ohjelmointia harrastaneet ymmärtänevät ilman lisäselityksiä virheettömän koodin tärkeyden, sillä yksikin syntaksivirhe estää kokonaan ohjelman kääntymisen konekielelle, kuten ohjelmoinnissa on tarkoituskin. Verkkojulkaisussa taas lähdekoodin virheettömyyden tärkeys saattaa peittyä varsin helposti, sillä asiakasohjelmat tyypillisesti vastaanottavat ja käsittelevät runsaastikin HTML-syntaksi- ja -rakennevirheitä sisältäviä dokumentteja ilman minkäänlaista virheilmoitusta (yleisenä poikkeuksena skriptivirheet). Useat virheet ovat vielä sen luonteisia, ettei niistä seuraa mitään välittömästi havaittavaa haittaa siinä ohjelma-, käyttöjärjestelmä- ja laiteympäristössä, jossa dokumentteja luodaan ja niitä testataan, jolloin varsin usein dokumenttien julkaisijalle jää väärä käsitys julkaisujensa eheydestä.

Validointi oppimisvälineenä

Dokumenttien piilevien syntaksi- ja rakennevirheiden lisäksi validointiprosessi paljastaa dokumenttien tekijän mahdollisesti käyttämät epästandardinmukaiset elementit, attribuutit ja näiden arvot, koska validoinnissa verrataan lähdekoodia nimenomaan tiettyyn yhteisesti sovittuun ja määritettyyn standardiin. Epästandardinomaisten ratkaisujen käyttö on useastakin syystä epätoivottavaa, mutta oleellisinta lienee hahmottaa se ettei missään olla sovittu epästandardinomaisten elementtien merkityksestä.

Verkkojulkaisun ammattilaiselle validointi on yksi rutiininomainen, mutta tärkeä prosessi muiden verkkojulkaisuun liittyvien toimenpiteiden joukossa. Noviisia taas validointitulosten ihmettely auttaa hahmottamaan merkkauskielen syntaksisääntöjä, dokumenttien rakenteellisuutta, elementtien semanttista luonnetta, jne. Validointitulosten yhteyteen voidaan lisätä, kuten usein on tehtykin, varoituksia tai huomautuksia esim. vanhentuneiden tai väheksyttäviksi julistettujen (deprecated) elementtien ja attribuuttien käytöstä. Samalla noviisille mahdollistuu eri HTML-versioiden ja merkkauskielen yleisen kehittymisen hahmottaminen.

Validiteetin rajoitukset

Validointi tuo apua tietyntyyppisiin teknisiin ongelmiin ja oikein käsitettynä ja käytettynä se on oiva verkkojulkaisijan apuväline. Sinänsä puhdas validointiraportti ei takaa mitään muuta, kuin että lähdekoodi ei sisällä karkeita syntaksi- tai rakennevirheitä. Valitettavasti vain ihminen kykenee hahmottamaan onko elementtejä käytetty semanttisesti oikein, esim. onko BLOCKQUOTE-elementin sisältö todellakin lohkotason lainaus, tai onko taulukkoa todellakin käytetty tabulaarisen tiedon rakenteen osoittamiseen. Validoinnilla ei siis voida eliminoida merkkauskielten virheellistä käyttöä, eikä se luonnollisestikaan pysty sanomaan mitään dokumenttien muusta mielekkyydestä tai esim. asiakasohjelmien puutteista johtuvasta problematiikasta.

Validiteetin hyödystä

Dokumenttien validiteetti korostuu varsinkin WWW-yhteydessä, sillä emme koskaan voi etukäteen tietää tai edes arvata minkälaisilla asiakasohjelmilla, tai näiden toiminnoilla tekeleitämme tullaan käsittelemään. Tämä tarkoittaa sitä, että kattava testaus on käytännössä mahdotonta. Validilla lähdekoodilla voimme kuitenkin omalta osaltamme maksimoida dokumenttiemme yhteensopivuuden etukäteen. Lisätietoja englanniksi: Why Validate?

Validiteetin ja suosituksien merkitys tulisi hahmottaa myös suljetuissa Intranet-ympäristöissä. Aina kun käytetään jotakin Internet-teknologiaa (esim. HTML, CSS), sitä tulisi käyttää suosituksien mukaisesti, sillä eheän dokumentin saa samalla vaivalla kuin rikkinäisenkin. Suosituksien mukaiset ratkaisut ovat muutenkin aina pitempi-ikäisiä sekä portatiivisempia ja täten edullisempia kuin epästandardinomaiset ratkaisut.

Miten validoin sivuni?

Ensimmäinen tehtävä on valita HTML-versio. Nykyisin ei liene syytä käyttää muuta kuin 5-versioita, josta on karsittu paljon väheksytyiksi julistettuja esityksellisiä elementtejä ja attribuutteja, joten version elementtivalikoima itsessään ohjaa hyvään ja toivottavaan merkkaustapaan, eli dokumenttien rakenteen ja niiden ulkoasun toisistaan erottamiseen. Yksinkertaisimmillaan versioilmoitus voidaan tehdä liittämällä seuraava koodi sivun alkuun heti ensimmäiseksi:

<!doctype html>

Vasta tämän jälkeen tulevat dokumentin HTML-elementit.

Dokumentit voidaan validoida muunmuassa käyttämällä online-validointityökaluja.

Mitä validoinnin jälkeen?

Sivujen validiteetti on ensiaskel yhteensopivien ja laadukkaiden dokumenttien tuotannossa. Valitettavasti muodollinen validius ei kuitenkaan yksin takaa Web-sivujen laatua. W3C:n laatuvinkkeihin kuuluva Beyond validation -sivu kiteyttää jatkotoimenpiteet muutamaan ajatukseen, sekä tarjoaa linkkejä asiaan kuuluviin työkaluihin. Tutustu myös Weppipakin muihin online-tarkistustyökaluihin.

Osmo Saarikumpu