Lain ja evankeliumin erosta

Ellei näet evankeliumia selvästi eroteta laista, ei kristillinen oppi voi väärentämättömänä säilyä; jos taas tämä ero käsitetään, käsitetään oikea vanhurskautustapakin. (Luther)

Laki ja evankeliumi ovat molemmat Jumalasta. Kummatkin kertovat meille jotain Hänen tahdostaan ja töistään, Hänestä itsestään. Näiden välillä on kuitenkin valtava ero, jonka erottaminen on sanomattoman tärkeää totisen kristityn uskolle, pyhitykselle ja lohdutukselle.

Laki ja evankeliumi, niiden tiukassa ja varsinaisessa merkityksessä, voidaan erottaa toisistaan seuraavasti:

1. Laki, kaikessa mitä on sille välttämätöntä, lähtee Jumalan vanhurskaudesta; mutta evankeliumi, kaikkine oppeineen, kutsuineen ja lupauksineen, lähtee Hänen rakkaudestaan, armostaan ja laupeudestaan.
2. Laki voidaan osittain tuntea luonnon valossa, eikä sen suhteen lisäilmoitus ole välttämättömästi tarpeen (Ro. 2:14,15). Evankeliumia ei luonnollinen ihminen voi tuntea, jollei sitä hänelle taivaallisesti ilmoiteta (Mat. 11:27; 16:17).
3. Laki pitää meitä olentoina, jotka alunperin luotiin kykeneviksi täydelliseen kuuliaisuuteen. Sen mukaisesti se vaatii meitä käyttämään tätä kykyä, suorittamaan täydellisesti kaikki velvollisuutemme Jumalaa ja lähimmäistämme kohtaan. Evankeliumi taas pitää meitä syntisinä, kuolemaan tuomittuina ja täysin voimattomina pienimpäänkään aidon kuuliaisuuden osoittamiseen. Niinpä se julistaa meille, mitä Jumala--äärettömänä armon ja laupeuden Jumalana--on tehnyt ja on vielä tekevä puolestamme.
4. Laki näyttää millaisia henkilöitä meidän pitäisi olla, kaikessa pyhässä vaelluksessa ja hurskaudessa, mutta se ei ilmoita meille millä keinoin voisimme tämän saavuttaa. Evankeliumi taas lupaa meille armon, lukemalla Kristuksen vanhurskauden meidän hyväksemme.
5. Laki sanoo: tee, niin saat elää. Täydellisellä suorituksella ja kuuliaisuudella oikeutat itsellesi ikuisen elämän. (Mt. 19:17; Lu. 10:27,28) Evankeliumi sanoo: elä, sillä kaikki on jo tehty. Se vanhurskaus, joka oikeuttaa ikuisen elämän uskoville on Toisen Aadamin täyttämä. Siis tee, ei siksi, että saisit elämän, vaan koska olet saanut elämän. Laki lähtee siitä oletuksesta, että meillä on kaikki niinkuin alussa oli ja siksi se vaatii täydellistä kuuliaisuutta. Evankeliumi jatkaa siitä oletuksesta, ettei meillä ole mitään ja siksi se antaa meille kaiken mitä laki vaatii.
6. Laki, joka tuomitsee syntisen synnistä ja kurjuudesta, on osattava erottaa evankeliumista. Syyllistä syntistä laki haavoittaa ja kauhistuttaa, mutta evankeliumi parantaa ja lohduttaa Jeesukseen uskovaa. Edellinen näyttää hänelle, että hänen velkansa on äärettömän suuri ja, ettei hänellä ole millä maksaa. Jälkimmäinen kertoo hänelle, että yhden kuuliaisuuden ja kuoleman kautta velka on maksettu viimeiseen ropoon saakka.

Muita ääniä

Theodore Beza

Tietämättömyys tästä lain ja evankeliumin erosta on yksi tärkeimmistä väärinkäytöksen lähteistä, joka on turmellut, ja vielä turmelee kristinuskoa. (Kristinusko)

Luterilainen tunnustus

Me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että lain ja evankeliumin erottaminen on hyvin kirkas valo, jota kirkossa on erittäin tunnollisesti vaalittava. Siinä valossa Jumalan sanaa jaetaan oikein, niin kuin pyhä Paavali (2 Tim. 2:15) kehottaa tekemään. (Yksimielisyyden ohje)

Martti Luther

Jumala aina, alusta asti, on maailmaan lähettänyt kahdenlaisen sanan eli julistuksen: lain ja evankeliumin. Nämä kaksi pitää sinun tarkkaan erottaa toisistaan ja tuntea ne. Minäpä sanon sinulle että, Raamattua lukuunottamatta tähän mennessä ei ole kirjoitettu eikä edes kenenkään pyhän toimesta ole käsillä ainoatakaan kirjaa, jossa näitä kumpaakin julistusta niiden eroavaisuuksia silmällä pitäen olisi oikealla tavalla käsitelty; ja kuitenkin on äärettömän tärkeää se tietää. (Kirkkopostilla)

Lain ja evankeliumin tehtävän olennainen eroavuus takaa koko puhtaan jumaluusopin oikean käytön; niin ikään se asettaa meidät uskovaiset kaikkien elämänmuotojen, kaikkien ihmisten, kaikkien lakien ja opetusten arvostelijoiksi ja vielä se antaa kyvyn tutkia kaikki henget. Sen sijaan paavilaiset eivät osaa opettaa mitään varmaa uskosta ja teoista eikä elämänmuodoista eikä henkien erottamisesta, kun ovat täydellisesti sekoittaneet toisiinsa ja hämmentäneet lain ja evankeliumin opin. Samoin käy nykyään lahkomielisille ja muille sellaisille. (Galatalaiskirjeen selitys)

Franz Pieper

Laki ja evankeliumi on tärkeää erottaa toisistaan. Tämä on selvää, kun tiedämme, että ihminen juuri tämän erottamisen kautta tulee kristityksi ja pysyy kristittynä. Ilman lain ja evankeliumin erottamista ei siis voi olla olemassa mitään omakohtaista kristillisyyttä. (Kristillinen dogmatiikka)

C. F. W. Walther

Tosi tuntemus lain ja evankeliumin erosta ei ole ainoastaan kirkas valo, joka antaa oikean ymmärryksen Pyhiin Kirjoituksiin kokonaisuudessaan, vaan ilman tätä tuntemusta Kirjoitukset ovat, ja pysyvät sinetöitynä kirjana. (Laki & evankeliumi)

Johannes Calvin

Salli, Kaikkivaltias Jumala, että niinkuin olet tehnyt lakisi tiettäväksi, ja vielä lisännyt evankeliumin, jossa kehotat meitä palvelukseesi ja myös kutsut meitä hyvyydessäsi osallisuuteen armostasi; Oi salli, ettemme olisi kuuroja, emme käskyillesi, emmekä armon lupauksillesi, vaan tekisimme itsemme alamaisiksi Sinulle kaikkiaalla, ja näin oppisimme omistamaan kaikki kykymme Sinulle, jotta voisimme tunnustaa, että säädös pyhästä ja hurskaasta elämästä on annettu meille laissasi ja, että voisimme lujasti kiinnittäytyä lupauksiisi, ettet minkään maailman viettelyksen tähden, tai saatanan imartelun ja silmänlumeen takia, sallisi meidän mielemme loitota siitä rakkaudesta, jonka olet kerta kaikkiaan meille selvästi osoittanut ainokaisessa Pojassasi ja, jonka Sinä päivittäin meille vahvistat evankeliumin opissa, siihen asti kun me vihdoin pääsemme tämän rakkauden täyteen nautintoon siinä taivaallisessa perinnössä, joka on ostettu meille Sinun ainokaisen Poikasi verellä. Aamen. (Valitut rukoukset)